Haasteellinen vuosi 2020

Ihana talvinen sunnuntai. Lopputalven tuntua. Lumipyry toi vielä talven jäisten teiden ja latujen keskelle. Pitkästä aikaa myös lenkkikavereiden kanssa yhteisellä lenkillä, tällä kertaa hiihtolenkki Ylöjärven harjulla - suosikkimaastoissa. On se vaan ihana päästä hiihtämään, edes vähän, terveysongelmista huolimatta. Korona-arjen keskellä mieltä piristävää nähdä myös kavereita ja heittää juttua kavereiden kanssa.

Onnellinen juoksija -fiilis ollut aika kaukana viimeisen vuoden ajan. Vieläkin juoksulenkin tekeminen tuntuu kaukaiselta haaveelta, välillä jopa pelkkä haaveilu aiheuttaa ahdistusta siitä pääseekö sitä koskaan juoksemaan kuten ennen, huolettomasti lähtemään milloin vain juoksulenkille ja nauttimaan juoksusta luonnon keskellä.

Helmikuun 2020 jälkeen tuli pidettyä treenitaukoa ylikuormittumisoireiden takia. Keväällä pääsiäisen aikoihin aloitin taas treenamiseen ja erityisesti innostus maantiepyörälenkkeihin syttyi kevään ja kesän aikana. Rauhalliset pitkät pyöräilyt oli lähes parasta treeniä kesässä! Uusi treenimuoto viime kesänä oli avovedessä uinti. Alkukesästä uintia harrastin usein Tampereen maauimalassa - 50 metrin rata oli ihanaa vaihtelua uimahallien 25m radalle. Uinti "ulkona" lämmitetyssä altaassa oli mahtavaa. Juoksua oli kesän aikana jonkin verran mukana, mutta ei isossa määrin.

Yksi kesän huipputreenimuistoja oli Särkijärvellä triathlontreeni, jossa tehtiin kolme triathlonsuoritusta peräjälkeen pitäen vain pienen tauon kierrosten välillä. Kaksi ensimmäistä kierrosta menin normaaliin tapaan, uinnissa päällä märkäpuku. Viimeisellä kierroksella uskaltauduin kokeilemaan uintia ilman märkkäriä ja selvisin osuudesta ilman panikointia :).

Hienoa oli myös tehdä yhdistelmätreeni Sinin ja Ninan kanssa Kangasalan suunnalla yhtenä lämpöisenä kesäpäivänä. Kaukajärvessä 1km uinti oli heti lähtöön uusi kokemus. Toinen 1km avovesiuinti tapahtui kesän aika Keijärvessä Ninan ja Kaitsu-coachin kanssa. Vielä avovesiuinti vaatii toistoa ja toistoa, jotta pää kestäisi paremmin ja ajatukset saisi ohjattua itse suoritukseen eikä kaikkeen turhaan pohdintaan. Kesän aikana tuli uitua myös Tohlopissa Susannan että Tomin kanssa. Ihania kokemuksia ja muistoja kaikki.

Kesän kruunasi ensimmäinen Triathlonkisa Vierumäellä elokuussa. Osallistuin Sprinttimatkaan (400m-20km-5km), joten kisan sai vetää kaasu pohjassa. Vesisade raikasti suoritusta koko reissun ajan mutta onneksi se ei ihan hirveesti häirinnyt. Hieno kokemus ja sain tehtyä niin hyvän suorituksen kuin sillä hetkellä oli mahdollista. Loppuaika oli 1.27.29 ja sijoitus omassa sarjassa 9s. Seuraavana päivänä "palautteluna" olikin pitkästä aikaa Pirkan pyöräily, 134km, 5h11min. Oli mahtava reissu kera triathlon kaverin Ninan.

Syyskuun 6. tein sitten viimeisen treenin pitkään aikaan ja edelleen on täysin auki milloin sitä pääsisi "normaaliin" arkeen myös urheilun suhteen. Hengitysongelmat tihentyivät kesän aikana ja syyskuun alulla ne muuttuivat jatkuviksi. Syksyn aikana tutkimukset etenivät ja matkan aikana löytyi kilpirauhasen syöpä, joka vei leikkaukseen ja muihin hoitoihin. Syöpä saatiin pois mutta hengitysongelmat ei. Vieläkään, nyt maaliskuussa 2021, ongelmien juurisyy ei ole selvillä, tutkimukset jatkuu ja treenit on tauolla.